keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Kalevalan Uskela

Vielä kolme vuotta sitten, en tiennyt tästä kauniista korusta mitään. Kun ensimmäisen kerran näin Kalevalan Uskelan riipuksen, olin mennyttä. En ollut koskaan nähnyt kauniimpaa korua. Sen jälkeen alkoi Uskeloiden metsästys ja aina joskus jostain löytyikin jokunen. Tässä muutamia luonani käyneitä, spektroliitti kivellä on pysyvästi kotiutunut luokseni. Ametisti odottaa uutta omistajaa, muut ovat saaneet jo hyvän kodin.




nk

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti